Rataverkko

TramWestin rataverkko koostuu erillisrata- ja katurataosuuksista. Pääsääntöisesti rata on erillään autoliikenteestä. Varsinaista tunnelirataa rataverkossa ei ole, ainoastaan lyhyitä tunneleita.

Erillisrata

Erillisrataa verkossa on eniten, 39 kilometriä pariraiteena sekä Lehtisaaressa ja Kuusisaaressa 3 kilometriä yksiraiteisena. Erillisradan pääasiallisin rakenne on nurmetettu avorata, eli ratapölkyin ja normaalilla rautatiekiskolla tehty rata. Nurmetuksen etu on pölyn ja melun sitominen sekä kaunis puistomainen ulkonäkö. Nurmetettu rata imeyttää myös sadeveden maaperään. Nurmetettu rata ylläpidetään kiskoja kulkevin leikkaus- ja aurauslaittein. Nurmi kestää myös tilapäisen ajoneuvolla ajamisen.

Erillisrata voi myös urbaanissa ympäristössä olla kivetty tai betonilaattaan tehty kuten Helsingin raitioverkosta suuri osa tällä hetkellä on.

Nurmetettua rataa kaupungin keskustassa Freiburgissa. Nurmetettu rata ja sen vierellä kulkeva kävelytie ja muut viheralueet muodostavat yhtä aikaa puiston ja ja tehokkaamman liikenneväylän kuin Länsiväylä tällä hetkellä.

Katurata

Katurata tulee kyseeseen silloin, kun ajoneuvoliikenne on niin vähäistä, ettei siitä ole haittaa raitioliikenteelle. Katurataa on tehtävä myös, mikäli katuverkossa ei ole tilaa erilliselle radalle. Katurataa verkolla on noin 17 kilometriä.

Katuradalla raitiovaunuilla on liikenne-etuus, jolla poistetaan tarpeettomat pysähdykset. Etuus järjestetään liikennevaloin, jotka ovat punaisella autoliikenteelle vain vaunun kulkiessa.

Risteykset

Risteykset teiden ja kevyen liikenteen väylien kanssa sijoitetaan ensisijaisesti pysäkkien yhteyteen. Pysäkeille pysähtyvät vaunut ajavat siten risteysten kohdassa aina erittäin hiljaisella nopeudella, koska vaunut ovat pysähtymässä tai lähtemässä liikkeelle. Siten risteykset ovat luonnostaan turvallisia. Vaunulle ei tule ylimääräistä pysähdystä risteävän liikenteen väistämiseksi, koska vaunu pysähtyy pysäkille joka tapauksessa.

Missä risteyksiä joudutaan sijoittamaan erilleen pysäkeistä, tasoristeyksissä on aina liikennevalot, jotka katkaisevat katuliikenteen vain vaunujen ohittaessa risteyksen.

Vilkkaan autoliikenteen tapauksissa rakennetaan eritasoristeys, kuten Karhusaarentiellä ja Länsiväylän poikki mentäessä sekä Porkkalankadulla, jossa Länsiväylän päättymiskohta sekä Mechelininkatu alitetaan noin 600 metrin pituisessa tunnelissa.

Rataverkon jakautuminen

Espoon alueella on TramWest-rataa 36,6 km ja Jokerin rataa 5,9 km.

Helsingin alueella on TramWest-rataa 8,5 km kaupunkien rajalta Rautatientorille. Lisäksi on uutta rataa Lauttasaareen 6,1 km. Lehtisaaren ja Kuusisaaren rataa Munkkiniemenaukiolle on 3,0 km.

Kaikkiaan rataverkon pituus on 52,6 km ja Jokerin osuus Leppävaaraan mukaan laskettuna 57,2 km. Jokerirataa ei ole laskettu Matinkylään ulottuvan metronjärjestelmän kustannuksiin.

Yhteensopivuus

TramWest ei ole uusi järjestelmä, vaan TramWest-rata rakennetaan yhteensopivaksi Helsingin nykyisen raitioverkon sekä Jokerin raiteen kanssa. Jokerin teknisistä ratkaisuista ei ole vielä päätetty, mutta tällä hetkellä on todennäköistä, että siitä tulee Helsingin raitiotien kanssa yhteensopiva.

Jotta TramWest voi olla yhteensopiva Helsingin raitiotieverkon kanssa, TramWestin raideleveys on 1000 mm. Raideleveys ei vaikuta TramWestin toimivuuteen, kuten nopeuteen ja välityskykyyn. Espoon yleiskaavaluonnoksen mukaiseen maankäytön tehokkuuteen TramWestin rataverkon kapasiteetti riittää kaikissa tapauksissa.

Kun raideleveydeksi valitaan Helsingin raitioteiden 1000 mm, TramWest sopii yhteen Helsingin raitioteiden kanssa. TramWestin liinjaston ja liikennöinnin viitesuunnitelmassa käytetään kuitenkin pidempiä vaunuja kuin HKL:n nykyiset vaunut. Niillä osuuksilla, jolla TramWest-vaunut liikkuvat Helsingin rataverkolla edellytetään vaunujen pituutta vastaavia nykyistä pidempiä pysäkkejä.

Mikäli Helsingin uudet esikaupunkiraitiotiet (Jokeri, Viikki ja Malmi sekä Laajasalo) tehtäisiin leveäraiteisiksi (1435 tai 1524 mm), myös TramWest voi olla leveäraiteinen. Tässä tapauksessa osa Helsingin keskustan radoista tehtäisiin kahdelle raideleveydelle, ja nämä osuudet olisivat TramWestin vaunujen käytettävissä samalla tavoin kuin ne olisivat esikaupunkiraitioteiden vaunujen käytettävissä.

Jos TramWest tehtäisiin 1524 mm:n raideleveydelle, TramWestin vaunut voivat liikennöidä metroradalla, kun asemille tehdään matalat laituriosuudet ja ilmajohto, kuten on tehty monissa Keski-Euroopan maanalaisissa järjestelmissä.

TramWestin vaunujen leveys voi olla 2,4–2,65 metriä. 1000 mm:n raideleveydellä vaunut on tarkoituksenmukaista tehdä samalla tavoin kuin uudet Helsingin vaunut. Vaunun kori on istuinten korkeudella lattiaa leveämpi. Näin vaunusta saadaan käytännössä nykyistä leveämpi tarvitsematta siirtää laituireita. Laiturin korkeus on 35 cm kiskon yläpinnasta.

Pysäkit ja niiden sijainti

TramWestin pysäkit koostuvat laiturista, matkustajainformaatiosta sekä sääsuojasta. Tarpeen mukaan rakennetaan laadukkaampia pysäkkejä esimerkiksi kaupunkikuvan tai käyttäjämäärän niin vaatiessa. Pysäkkien pituus on 75–90 metriä. Pysäkkejä on 92. Suuri osa niistä korvaa nykyisiä bussipysäkkejä. Matinkylään ulottuvassa metrossa on 7 uutta pysäkkiä.

Matinkylässä ja Tapiolassa on pysäkkejä suuremmat maantasoiset asemat. Niiden yhteydessä on myös bussipysäkit. Raitiovaunu- ja bussipysäkit ovat saman laiturin vastakkaisilla puolilla. Vaihto bussien ja raitiovaunujen välillä tapahtuu kävlemällä laiturin toiselle puolelle. Asemista on suorat yhteydet myös paikallisiin kauppakeskuksiin.

Raitiovaunujen ja bussien vaihtopysäkki Karlsruhessa. (Kuva Antero Alku (c) 2005)

Ruoholahdessa sekä reitillä Itämerenkatu–Ruoholahdenkatu–Simonkatu on yhteiset pysäkit Helsingin raitiolinjojen kanssa.

Rautatientorin Mikonkadun puoleinen reuna on maantasoinen pääteasema linjoille, jotka päättyvät Helsingin keskustaan.

Pysäkit on sijoitettu siten, että tärkeät kohteet ovat pääasiassa 300 metrin etäisyydellä pysäkeistä. Asutus ja työpaikat ovat 600 metrin etäisyydellä. Näin on saatu TramWest-verkon palveluetäisyydelle 74 % Etelä-Espoon nykyisistä asukkaista ja 62 % työpaikoista. Yleiskaavaluonnoksen mukaisesta lisärakentamisesta TramWestin palvelualueelle tulee 62 % asunnoista ja 72 % työpaikoista. Matinkylään ulottuvan metron vastaavat osuudet ovat nykyisestä 12 % ja 7,2 % sekä uudisrakentamisesta 7,6 % ja 44 %.

Radan sijainti Helsingissä Ruoholahdessa ja Töölönlahden suunnalla

Lauttasaaren kohdalla on kaksi rataa. Toinen kulkee Lauttasaaren kautta, toinen Lapinlahden sillan ja Länsiväylän vieressä uudella sillalla nykyisen sillan eteläpuolella. Rata siirtyy Länsiväylän pohjoispuolelta eteläpuolelle Katajaharjussa.

Länsiväylän reunaa tuleva rata viedään Salmisaaren uuden toimistokeskittymän pohjoispuolelta Porkkalankadun alle rakennettavaan tunneliin. Tunneli jatkuu Mechelininkadun itäpuolelle jossa rata nousee satamaradan kuiluun. Töölönlahdelle rata viedään Satamaradan kuilussa, joka on tehty 2-raiteista rautatietä varten. Mannerheimintien siltaholvi on mahdollista jättää yksiraiteiseksi, jos se suojelusyistä on välttämätöntä.

Töölönlahdella rata viedään Alvar Aallon kujalle jolla on Töölönlahden pysäkki Sanomatalon kohdalla. Rata jatkuu Töölönlahdenkatua Kaivokadulle, jossa on rinnakkaiset pariraiteet samaan tapaan kuin Hakaniemessä.

TramWestin raiteiden sijoitusta voi tutkia Google mapsissa kartta- tai ilmakuvan avulla.

TramWest ja keskustatunneli

Ratakuilun tilaa on suunniteltu käytettäväksi autoliikenteen keskustatunnelille. Autoliikenteen keskustatunnelin rakentaminen on käynyt vuoden 2008 alussa poliittisesti epätodennäköiseksi.

Keskustatunnelille on valmisteltu asemakaavaa. Kaavassa keskustatunneli on ratakuilun kohdalla 2-kerroksinen ja molemmilta kerroksiltaan 6-kaistainen. Raitiotie vaatii 7 metriä leveän tilan, joka voi olla joko katutasossa tai nykyisen rautatien tasossa. Nykyiseen keskustatunnelin suunnitelmaan jää tälle osuudelle raitiotieradan kanssa vielä 10 kaistaa, joille johdettaisiin Länsväylältä tulevien neljän kaistan liikenne.

Keskustatunnelille on ennustettu noin 50.000 ajoneuvon vuorokausiliikenne, josta 27.000 ajoneuvoa siirtyy tunneliin maanpäällisestä katuliikenteestä lähinnä Kaivokadulta. Autoilta vapautuva katutila vastaa 4500 raitiovaunun ja siten miljoonan matkustajan tilaa.

TramWest ei estä keskustatunnelin rakentamista, vaikka rata viedäänkin Töölönöahdelle satamaradan paikalla. Jos keskustatunneli rakennettaisiin, TramWestin rata rakennetaan tunnelin päälle Rautatiekatujen väliin.

Esitelmä rataverkosta

Voit ladata Rataverkon esittelyn PDF-muodossa. Se sisältää rataverkon tiedot tiiviissä muodossa sekä runsaasti kuvia.

Sivu on luotu 12.3.2006 / AA. Viimeisin päivitys 27.2.2008 / AA.